
Ruukkialue tänään
Högforsin ruukkiyhdyskunnan keskus on syvään jokilaaksoon rakentunut punatiilinen
tehdasalue, jonka ympärille työväen asuntoalueet ovat ryhmittyneet. Joen itäpuolella
valimotoiminta jatkuu jo kolmatta sataa vuotta, mutta kaupungin puoleisen
tehdasalueen ja entisen johtajiston alueen ovat vallanneet uudet toimijat. Nykyisen
tehdastoiminnan ulkopuoliset kiinteistöt – kaupungin omistamia tiloja lukuun ottamatta on myyty vuonna 2018 yksityiselle sijoittajalle, joka jatkaa alueen uudiskäyttöä
kehittäneen ja tukeneen Högfors-projektin suojelupainotteista perinnettä.
Massiivinen konepajarakennus on kokonaan uudiskäytössä samoin pääosin 1920-luvulla
rakennettu Ala-Emali. Konepajarakennuksessa sijaitsee kaupungintalon ja kirjaston lisäksi
erikoismuseoiden varastoja sekä koulutus-, toimisto- ja harrastustiloja. Suurta
konepajahallia voi vuokrata urheilu- ja tapahtumakäyttöön. Entisen Ala-Emalin
rakennuksen ovat vallanneet elokuvateatteri, ravintola, joogasali, lääkärikeskus ja muu
yritystoiminta. Konepajan takaiseen rinteeseen on vuonna 2021 rakennettu katettu
kesäteatteri.




Vanha fagerkulla
Fagerkullan vanhimpia rakennuksia: Teatteri (N:o 80), Verälä (N:o 79) ja toinen Kuoppamäen taloista. Kuoppamäen talojen (N:ot 63 ja 62) tiedetään olleen alueella jo 1800-luvun puolivälissä.

1920-luvun tyyppitalokorttelit
Ensimmäiset tyyppitalot valmistuivat Fagerkullaan vuosina 1920-1921. Fagerkullankadun Ali- Hakala tehtiin rankorakenteisena, Verälänsuoran talot tiilestä. Osarajaukset Eric Sundströmin kuvista vuodelta 1922, Karkkilan ruukkimuseo 1920-luvun tyyppitalokorttelit Työväelle

Fagerkulla edelläkävijänä
Työläismuseoalueella sijaitseva vanha Pakari toimii nykyään juhlatilana ja ajoittaisena popup- kahvilana. Fagerkullan sauna paloi vuonna 1966. Tiina Valpolan kokoelmat Fagerkulla edelläkävijänä Moderni aika saapui Högforsin