Ensimmäiset tyyppitalot valmistuivat Fagerkullaan vuosina 1920-1921. Fagerkullankadun Ali- Hakala tehtiin rankorakenteisena, Verälänsuoran talot tiilestä. Osarajaukset Eric Sundströmin kuvista vuodelta 1922, Karkkilan ruukkimuseo

1920-luvun tyyppitalokorttelit

Työväelle tarkoitetun asuinalueen perustaminen Fagerkullaan 1890-luvulla ei tuonut
helpotusta nopeasti kasvavan ruukin asumisahtauteen. 1910-luvun lopulla Högforsin
johtokunta päättikin toteuttaa kokonaisvaltaisen asuntoreformin kroonisen asuntopulan
hillitsemiseksi. Prosessin tuloksena syntyivät Fagerkullan 1920-luvun tyyppitalokorttelit,
jotka ovat antaneet mallia myös kaupungin muiden omakotialueiden kehittämiselle.

Tammikuussa 1920 tehtaan johtokunta hyväksyi asiantuntijatoimistolta tilatun
suunnitelman viiden tyyppitalon rakentamisesta ruukille sekä kustannuslaskelmat kolmelle eri rakennusmateriaalille: tiilelle, hirrelle ja Enso-
pahville. Talot päätettiin pystyttää Fagerkullan työväen asuntoalueelle, ”jota aluetta koskevat suunnittelupiirustukset ammattitoimisto oli jo aikaisemmin
tehnyt”.

Ensimmäisessä viidessä rakennuksessa kokeiltiin suunnittelutoimiston
ehdottamia materiaaleja, tiiltä ja Enso-pahvia. Johtokunta määräsi kuitenkin
’Enso-talot’ rakennettavaksi hirsirunkoisina ikkunaan asti, koska uudesta
pahvivuoratusta rankorakenteesta ei ollut riittävästi kokemusta. Ensimmäiset
kolme tiilitaloa ja kaksi rankotaloa valmistuivat vuosina 1920 ja 1921. Vuoteen
1929 mennessä Fagerkullaan nousi kaikkiaan 19 tyyppitaloa ja viereiseen
Haukkamäkeen viisi. Huomattava osa niistä oli kokonaan hirsirakenteisia, koska
tämä rakennustekniikka Högforsissa osattiin. Vaikka uudisrakentaminen yleensä
tilattiin ulkopuolisilta, tyyppitalojen toteutustyöstä vastasi tehtaan oma
rakennusosasto. Ne rakennettiin erityisellä huolella, koska rakentajat tiesivät
tekevänsä työtä itselleen.

Vaikka uudishankkeessa käytetyn suunnittelutoimiston nimeä ei tiedetä, on
ilmeistä, että sekä tilaaja että suunnittelija olivat hyvin perillä vuonna 1910 perustetun Asuntoreformiyhdistyksen herättämästä keskustelusta asunto-olojen parantamiseksi ja olivat nähneet myös vuoden 1917 asuntokonferenssissa ja näyttelyssä esiteltyjä, puutarhakaupunkiaatteen innoittamia hankkeita.

Tehtaan rakennusmestarin Johan Karlssonin allekirjoittamat Fagerkullan tyyppitalojen työpiirustukset vuodelta 1927. Tiina Valpolan kokoelmat

Fagerkullan tyyppitalokortteleissa noudatettiin tarkasti uuden asumisihanteen teesejä:
omakotimaisuutta, perhekeskeisyyttä ja puutarhamaisuutta. Vaikka kyse oli kuuden
perheen taloista, jokaiselle asunnolle oli järjestetty oma sisäänkäynti eteistiloineen sekä
oma tilava ullakkovarasto. Kortteleita jäsentävissä suurissa talousrakennuksissa sijaitsivat asuntokohtaiset lukittavat käymälät, puuliiterit ja varastot. Lisäksi jokaiselle perheelle oli osoitettu pihojen yhteispuutarhoista oma aarin kokoinen puutarharuutu, jonne tehtaan puutarhaosasto oli istuttanut kaksi omenapuuta ja neljä marjapensasta.

Lue lisää Fagerkullan tyyppitalojen historiasta.

Yhteispuutarhat ja suuret piharakennukset jäsentävät Fagerkullan 1920-luvun asuinkortteleita. Rakennusmestari Johan Karlssonin piirtämistä talousrakennusten työpiirustuksista vuodelta 1927 näkyvät kahden talon perhekohtaiset varasto- ja käymälätilat. Matti Koivumäki ja Tiina Valpolan kokoelmat
Fagerkullan 1920-luvun korttelit muodostavat viihtyisän kokonaisympäristön. Osarajaus 1970-luvun alun ilmakuvasta. Tiina Valpolan kokoelmat

Högfors

1400-asteinen sula rauta on hehkunut Karkkilan keskustassa jo yli 200 vuotta. Karkkilan ruukkimuseo Högfors Karkkilan kaupunki on syntynyt ja kasvanut vuonna 1820 perustetun Högforsin ruukinympärille.

Ruukista tehtaaksi

Vanhoissa teollisuusympäristöissä kohtaavat karheus ja kauneus. Matti Koivumäki, Tiina Valpolan kokoelmat Ruukista tehtaaksi Mutkitteleva Karjaanjoki kulkee keskellä Högforsin tehdasaluetta. Matti Koivumäki, Tiina Valpolan kokoelmat Högforsin

Ruukkialue tänään

Matti Koivumäki, Tiina Valpolan kokoelmat Ruukkialue tänään Högforsin ruukkiyhdyskunnan keskus on syvään jokilaaksoon rakentunut punatiilinentehdasalue, jonka ympärille työväen asuntoalueet ovat ryhmittyneet. Joen itäpuolellavalimotoiminta jatkuu jo