Työläismuseoalueella sijaitseva vanha Pakari toimii nykyään juhlatilana ja ajoittaisena popup- kahvilana. Fagerkullan sauna paloi vuonna 1966. Tiina Valpolan kokoelmat

Fagerkulla edelläkävijänä

Moderni aika saapui Högforsin asuinalueille Fagerkullan tyyppitalojen myötä. Vuonna
1920, jolloin ensimmäinen tyyppitalo valmistui, työväen asuntoalueille saatiin sähkövalo.
Samoihin aikoihin tehdas rakensi työväen käyttöön vankat punatiiliset
palvelurakennukset, joista on jäljellä vain Fagerkullan nykyisellä museoalueella sijaitseva
pakari. Karjaanjoen rantaan pystytettiin uusi pesutupa vuonna 1919 ja saunarakennus
vuonna 1921. Asuinkortteleihin vuonna 1925 valmistuneen palopostiverkoston
pumpattavat vesikaivot lisäsivät alueen turvallisuutta ja helpottivat perheiden
vesihuoltoa. Viimeisten tyyppitalojen keittiöihin rakennettiin jo asuntokohtaiset
vesipisteet kaatoaltaineen.

Fagerkullassa uudistettiin myös vanhoja kortteleita tyyppitalorakentamisen myötä. Uusille talousrakennuksille tehtiin tilaa siirtämällä Kaunola-niminen talo (ruudutettu) korttelin keskeltä kadunvarteen ja purkamalla kaksi vanhaa rakennusta (mustatut). Rajaukset 1920- ja 1930-lukujen kartoista. Tiina Valpolan kokoelmat

Tehokkaasti järjestetyt uudet tyyppitalokorttelit merkitsivät aikakauden vaihtumista
tehtaankylien elämässä. Niiden myötä vanhentunut agraarimainen elämäntapa väistyi
kaupunkimaisemman alue- ja asuntosuunnittelun tieltä. Fagerkullassa alettiin järjestellä
myös vanhojen talojen pihapiirejä tyyppitalokortteleiden mallin mukaan. Jopa
asuinrakennusten sijaintia korttelissa saatettiin muuttaa. Pienten piharakennelmien kirjo
sai väistyä uusien komeiden talousrakennuksien tieltä. Pihamaille raivattiin yhtenäisiä
puutarhoja tyyppitalokortteleiden malliin siten, että jokainen perhe sai oman aarin
tilkkunsa omenapuineen ja marjapensaineen.

Fagerkullan 1920-luvun tyyppitalokorttelien myötä Högforsin tehdas toi paikkakunnalle
mallin kaupunkimaisesta omakotiasumisesta. Vaikka käytetty kuuden perheen talotyyppi
selvästi poikkeaa omakotitalosta, tehdas onnistui luomaan asuinalueelleen
omakotiasumista muistuttavan kulttuurin kuisteineen, perhekohtaisine puutarhoineen ja
hoidettuine pihamaineen.

Fagerkullankadun varren kolme taloa valmistuivat kymmenen vuotta aikaisemmin kuin valokuva otettiin. Pietinen 1935, Tiina Valpolan kokoelmat

Uusi aika,uudet asukkaat

Fagerkullan työläiskylän tarina oli vähällä päättyä 1970-luvulla, jolloin sen rakennukset
päätettiin purkaa uudisrakentamisen tieltä. Valpas kansalaisliike onnistui kuitenkin
pelastamaan historiallisen asuntoalueen täystuholta. Lähes puolet rakennuksista
ehdittiin hävittää, mutta 1920-luvun hieno aluekokonaisuus saatiin säilytettyä
jälkipolville. Alue suojeltiin kahdella peräkkäisellä asemakaavalla. Rakennukset myytiin
asuinkäyttöön ja elämä palasi tyhjentyneeseen kylään.

Högfors

1400-asteinen sula rauta on hehkunut Karkkilan keskustassa jo yli 200 vuotta. Karkkilan ruukkimuseo Högfors Karkkilan kaupunki on syntynyt ja kasvanut vuonna 1820 perustetun Högforsin ruukinympärille.

Ruukista tehtaaksi

Vanhoissa teollisuusympäristöissä kohtaavat karheus ja kauneus. Matti Koivumäki, Tiina Valpolan kokoelmat Ruukista tehtaaksi Mutkitteleva Karjaanjoki kulkee keskellä Högforsin tehdasaluetta. Matti Koivumäki, Tiina Valpolan kokoelmat Högforsin