Fagerkullan vanhimpia rakennuksia: Teatteri (N:o 80), Verälä (N:o 79) ja toinen Kuoppamäen taloista. Kuoppamäen talojen (N:ot 63 ja 62) tiedetään olleen alueella jo 1800-luvun puolivälissä. Kaikki kuvan rakennukset purettiin 1970-luvulla. Osarajaus Karkkilan ruukkimuseon alkuperäiskuvasta.

Vanha Fagerkulla

Aluksi Högforsin ruukin toiminta rajautui nykyisen Vanhankylän alueelle, josta vuonna
1817 avatun rautakaivoksen omistajat olivat hankkineet kolme maatilaa ja
koskioikeudet. Ensimmäiset työväenasunnot sijaitsivat tuotantolaitosten pihapiirissä ja
ostettujen maatilojen rakennuksissa. Vasta teollisuustoiminnan nopea kasvu 1800-luvun
lopulla synnytti akuutin lisäasuntojen tarpeen. Koska ruukkialueella ei ollut tilaa uudelle
asuntotuotannolle, työväenasunnot päätettiin keskittää Fagerkullaan, jossa tiedetään jo
1800-luvun puolivälissä olleen viisi rakennusta.

Vanhimpien työväen asuintalojen mittapiirustuksia vuodelta 1940. Tehtaan rakennusosaston kortiston jäännökset, Tiina Valpolan kokoelmat

Fagerkullaan vuosina 1890-1910 rakennetut ja sinne muualta siirretyt hirsitalot
muistuttivat ulkoisesti pienten maatilojen päärakennuksia. Ne koostuivat 4-8 asunnosta,
jotka usein avautuivat yhteiseteisenä toimivaan keskikäytävään. Ripeästä rakentamisesta
huolimatta uusia asuntoja oli liian vähän. Työläisperheet asuivat ahtaasti
hellahuoneissaan, joissa monilapsisen perheen lisäksi saattoi yöpyä myös useita
’kortteerimiehiä’. Nämä olivat tehtaalle töihin tulleita poikamiehiä, joilla ei
perheettöminä ollut oikeutta tehtaan vuokra-asuntoihin.

1900-luvun alussa, asuntopulan yhä pahetessa, valikoiduille työläisille annettiin oikeus
rakentaa oma talo tehtaan vuokramaalle. Fagerkullan museoalueella on kaksi tällaista
asumusta, Sarlinin ja Caveniuksen talot. Kylän ainoa asuinkasarmiksi luokiteltava
rakennus oli kaksikerroksinen, 16 hellahuoneen Hakala, jossa muistitietojen mukaan on
asunut peräti 65 lasta vanhempineen. Tuli tuhosi tämän tiiviin asuinkennoston 1920-
luvun asuntoreformin loppuvaiheessa.

Fagerkullan museoalue 1900-luvun alussa. Oikeassa reunassa alueelle 1890-luvulla siirretty Caveniuksen talo. Karkkilan ruukkimuseo

Fagerkulla oli vielä 1910-luvun päättyessä maaseutumainen yhteisö kotieläimineen ja
viljelyksineen. Punamullattujen talojen pihapiirejä täplittivät moninaiset pienet
rakennelmat: käymälät, puuvajat, kotieläinsuojat, aitaukset, kellarikuopat ja avotunkiot.
Kesäaikana pihoilla näkyi porsaita, lampaita ja kanoja, joskus jopa lehmä. Uutta oli
kuitenkin kylänväen ammatillinen homogeenisuus sekä tehtaan järjestämät kollektiiviset
palvelut: asuintaloihin sijoitetut kolme leivinhuonetta, lukutupa ja urheilutupa sekä
sauna. Monet palvelut, kuten teurastaja ja hiustenleikkaaja löytyivät omasta kylästä.

Leivintuvissa, Hakalan lukutuvassa ja Mätälän urheilutuvassa rakennettiin pohjaa
paikalliselle urheilu- ja kulttuuritoiminnalle sekä ammattiyhdistystoiminnan ja poliittisen
työväenliikkeen kehittymiselle. Vuonna 1904 perustettu Tehtaan työväen osuuskauppa
(myöhemmin Osuusliike Tuki) aloitti toimintansa Fagerkullassa. Högforsin työväenyhdistys Tarmo perustettiin Haukkamäen koululla vuonna 1905 ja Högforsin
valajain ammattiosasto Fagerkullan Ojalan tuvassa vuonna 1906.

Merkittävä osa Fagerkullan vanhimmasta rakennuskannasta ehdittiin valitettavasti
purkaa 1970-luvun taitteessa, ennen suojelua vaativan asukasliikkeen syntyä.

Fagerkulla oli tiiviisti rakennettu jo 1910-luvulla. Kuvan vahva retusointi kertoo halusta osoittaa, kuinka edustava työläiskylä tehdasta reunustavaan rinteeseen oli kasvanut harjoitetun asuntorakennuspolitiikan ansiosta. Tiina Valpolan kokoelmat
Fagerkullan työläiskortteleiden vanhin osa oli jäljellä vielä 1970-luvulle tultaessa. Ilmakuvan osarajaus, Tiina Valpolan kokoelmat

Fagerkulla edelläkävijänä

Työläismuseoalueella sijaitseva vanha Pakari toimii nykyään juhlatilana ja ajoittaisena popup- kahvilana. Fagerkullan sauna paloi vuonna 1966. Tiina Valpolan kokoelmat Fagerkulla edelläkävijänä Moderni aika saapui Högforsin

Omavarainen tehtaankylä

1930-luvun kartassa tehtaan omistamat rakennukset näkyvät mustina ja yksityisomistuksessa olevat ruskeina. Tiina Valpolan tutkimuskartta Omavarainen tehtaankylä Kylä1930-luvun alun kartasta voi havaita, että Fagerkullan 1920-luvun korttelit

Uusi aika,uudet asukkaat

Fagerkullan työläiskylän tarina oli vähällä päättyä 1970-luvulla, jolloin sen rakennukset
päätettiin purkaa uudisrakentamisen tieltä. Valpas kansalaisliike onnistui kuitenkin
pelastamaan historiallisen asuntoalueen täystuholta. Lähes puolet rakennuksista
ehdittiin hävittää, mutta 1920-luvun hieno aluekokonaisuus saatiin säilytettyä
jälkipolville. Alue suojeltiin kahdella peräkkäisellä asemakaavalla. Rakennukset myytiin
asuinkäyttöön ja elämä palasi tyhjentyneeseen kylään.