Vanha Fagerkulla
Aluksi Högforsin ruukin toiminta rajautui nykyisen Vanhankylän alueelle, josta vuonna
1817 avatun rautakaivoksen omistajat olivat hankkineet kolme maatilaa ja
koskioikeudet. Ensimmäiset työväenasunnot sijaitsivat tuotantolaitosten pihapiirissä ja
ostettujen maatilojen rakennuksissa. Vasta teollisuustoiminnan nopea kasvu 1800-luvun
lopulla synnytti akuutin lisäasuntojen tarpeen. Koska ruukkialueella ei ollut tilaa uudelle
asuntotuotannolle, työväenasunnot päätettiin keskittää Fagerkullaan, jossa tiedetään jo
1800-luvun puolivälissä olleen viisi rakennusta.
Fagerkullaan vuosina 1890-1910 rakennetut ja sinne muualta siirretyt hirsitalot
muistuttivat ulkoisesti pienten maatilojen päärakennuksia. Ne koostuivat 4-8 asunnosta,
jotka usein avautuivat yhteiseteisenä toimivaan keskikäytävään. Ripeästä rakentamisesta
huolimatta uusia asuntoja oli liian vähän. Työläisperheet asuivat ahtaasti
hellahuoneissaan, joissa monilapsisen perheen lisäksi saattoi yöpyä myös useita
’kortteerimiehiä’. Nämä olivat tehtaalle töihin tulleita poikamiehiä, joilla ei
perheettöminä ollut oikeutta tehtaan vuokra-asuntoihin.
1900-luvun alussa, asuntopulan yhä pahetessa, valikoiduille työläisille annettiin oikeus
rakentaa oma talo tehtaan vuokramaalle. Fagerkullan museoalueella on kaksi tällaista
asumusta, Sarlinin ja Caveniuksen talot. Kylän ainoa asuinkasarmiksi luokiteltava
rakennus oli kaksikerroksinen, 16 hellahuoneen Hakala, jossa muistitietojen mukaan on
asunut peräti 65 lasta vanhempineen. Tuli tuhosi tämän tiiviin asuinkennoston 1920-
luvun asuntoreformin loppuvaiheessa.
Fagerkulla oli vielä 1910-luvun päättyessä maaseutumainen yhteisö kotieläimineen ja
viljelyksineen. Punamullattujen talojen pihapiirejä täplittivät moninaiset pienet
rakennelmat: käymälät, puuvajat, kotieläinsuojat, aitaukset, kellarikuopat ja avotunkiot.
Kesäaikana pihoilla näkyi porsaita, lampaita ja kanoja, joskus jopa lehmä. Uutta oli
kuitenkin kylänväen ammatillinen homogeenisuus sekä tehtaan järjestämät kollektiiviset
palvelut: asuintaloihin sijoitetut kolme leivinhuonetta, lukutupa ja urheilutupa sekä
sauna. Monet palvelut, kuten teurastaja ja hiustenleikkaaja löytyivät omasta kylästä.
Leivintuvissa, Hakalan lukutuvassa ja Mätälän urheilutuvassa rakennettiin pohjaa
paikalliselle urheilu- ja kulttuuritoiminnalle sekä ammattiyhdistystoiminnan ja poliittisen
työväenliikkeen kehittymiselle. Vuonna 1904 perustettu Tehtaan työväen osuuskauppa
(myöhemmin Osuusliike Tuki) aloitti toimintansa Fagerkullassa. Högforsin työväenyhdistys Tarmo perustettiin Haukkamäen koululla vuonna 1905 ja Högforsin
valajain ammattiosasto Fagerkullan Ojalan tuvassa vuonna 1906.
Merkittävä osa Fagerkullan vanhimmasta rakennuskannasta ehdittiin valitettavasti
purkaa 1970-luvun taitteessa, ennen suojelua vaativan asukasliikkeen syntyä.
Vanha fagerkulla
Fagerkullan vanhimpia rakennuksia: Teatteri (N:o 80), Verälä (N:o 79) ja toinen Kuoppamäen taloista. Kuoppamäen talojen (N:ot 63 ja 62) tiedetään olleen alueella jo 1800-luvun puolivälissä.
1920-luvun tyyppitalokorttelit
Ensimmäiset tyyppitalot valmistuivat Fagerkullaan vuosina 1920-1921. Fagerkullankadun Ali- Hakala tehtiin rankorakenteisena, Verälänsuoran talot tiilestä. Osarajaukset Eric Sundströmin kuvista vuodelta 1922, Karkkilan ruukkimuseo 1920-luvun tyyppitalokorttelit Työväelle
Fagerkulla edelläkävijänä
Työläismuseoalueella sijaitseva vanha Pakari toimii nykyään juhlatilana ja ajoittaisena popup- kahvilana. Fagerkullan sauna paloi vuonna 1966. Tiina Valpolan kokoelmat Fagerkulla edelläkävijänä Moderni aika saapui Högforsin