Pauli Salmi ja tytär Elina vanhoja ikkunoita kunnostamassa. Matti Koivumäki

Peruskorjaustietoa ja kokemuksia

Fagerkullan asukasyhdistyksen perustamisvaiheessa omaksuttua suojelevaa
peruskorjaustapaa, jossa kunnioitetaan rakennusten alkuperäisiä rakenneratkaisuja ja
materiaaleja, on vaalittu alueella jo yli neljäkymmentä vuotta. Siihen velvoittaa myös
Fagerkullan vuonna 1983 vahvistettu asemakaava, jonka suojelumääräykset jokaisen
talonomistajan on syytä tuntea.

Fagerkullan tyyppitalojen suojelevaa korjausta esitellään perusteellisesti julkaisussa
Suojelun arkea, miten toteutui tapaus Högfors (Tiina Valpola 1996), jota voi lainata
kirjastosta tai alueen asukkailta. Teoksessa esitellyt periaatteet ja ohjeet soveltuvat
muillekin vanhoille rakennuksille. Vanhojen rakennusten omistajille erittäin hyödyllisiä
teoksia ovat myös Panu Kailan uusimmat kirjat Talotohtorin rakenneopas remontoijille,
korjaajille ja rakentajille sekä Kevät toi maalarin: Perinteinen ulkomaalaus tänään,
samoin niiden varhaisemmat versiot Talotohtori ja Kesällä töitä teki maalari.
Havainnolliset teokset vievät lukijan teoreettisen ja käytännön peruskorjauksen
ydinkysymyksiin ja tarjoavat runsaasti tietoa perinteisistä materiaaleista ja työtavoista.

Mainittujen lähdekirjojen suosittelun ohella tarjoamme tällä sivulla Fagerkullan
asukkaille kertyneitä käytännön tietoja ja taitoja oman talonsa korjaamisessa.

Oman kodin maalari
Jotain tulisijoiden (pönttöuunit) korjauksesta

Salosten ja Salojen talo maalattiin 1980-luvun alussa. Seuraava sukupolvi maalasi sen uudelleen 30 vuotta myöhemmin. Kunnostus tuli edulliseksi, kun se tehtiin omin voimin ja myös punamultamaali keitettiin itse. Matti Koivumäki ja Ritva-Leena Lehto.
Joidenkin talojen haurastuneet sementtikattotiilet on uusittu kooltaan ja väriltään alkuperäisiä muistuttavilla tuotteilla.

Tyyppitalojen ominaispiirteiden vaaliminen

Fagerkullan punamullan ja puutarhojen sävyttämän työläiskylän katseenvangitsijoita
ovat 1920-luvulla rakennetut tyyppitalot. Ryhdikkäät kuuden perheen työläisasumukset
ovat satavuotisen elinkaarensa aikana ehtineet palvella monien ikäpolvien ja perhekuntien
asuintarpeita ominaislaatuaan menettämättä. Ne muuttuivat kivuttomasti myös viihtyisiksi
nykykodeiksi 1980-luvun suojeluprosessin myötä.

Pihamaiden suojelu

1920-luvulla rakennettujen kortteleiden pihamaat ovat edelleen aitaamattomia,
jollaisiksi ne suunniteltiin lähes sata vuotta sitten. Asukkaiden yhteistyön ansiosta
vanhojen yhteispihojen avoin ilme on jäljellä siitä huolimatta, että ensimmäinen
asemakaava jakoi puutarhat ja talousrakennukset 2-4 tontin alueelle. Myös vuoden 1985
asemakaavassa suojeltu puutarhojen istutusjärjestys on säilynyt suhteellisen hyvin.

Korjaaminen ja rakentaminen

Fagerkullan yksityisomistukseen myytyjen talojen käytännön suojeluprosessi on
kertomus yhdessä oppimisesta. Sen seurauksena varsin kirjavasta
uudisasukasjoukosta kasvoi yhteisö, joka kykeni sopimaan yhteisistä linjauksista
käytännön suojeluratkaisuissa. Niistä tärkeimpiä oli julkisivujen maalaus perinteisellä
punamullalla, alkuperäisten ikkunoiden ja muiden julkisivuosien säilyttävä korjaus
sekä tarpeen vaatiessa ullakon vanhojen kattoikkunoiden hienovarainen
suurentaminen.