Pauli Salmi ja tytär Elina vanhoja ikkunoita kunnostamassa. Matti Koivumäki

Peruskorjaustietoa ja kokemuksia

Fagerkullan asukasyhdistyksen perustamisvaiheessa omaksuttua suojelevaa
peruskorjaustapaa, jossa kunnioitetaan rakennusten alkuperäisiä rakenneratkaisuja ja
materiaaleja, on vaalittu alueella jo yli neljäkymmentä vuotta. Siihen velvoittaa myös
Fagerkullan vuonna 1983 vahvistettu asemakaava, jonka suojelumääräykset jokaisen
talonomistajan on syytä tuntea.

Fagerkullan tyyppitalojen suojelevaa korjausta esitellään perusteellisesti julkaisussa
Suojelun arkea, miten toteutui tapaus Högfors (Tiina Valpola 1996), jota voi lainata
kirjastosta tai alueen asukkailta. Teoksessa esitellyt periaatteet ja ohjeet soveltuvat
muillekin vanhoille rakennuksille. Vanhojen rakennusten omistajille erittäin hyödyllisiä
teoksia ovat myös Panu Kailan uusimmat kirjat Talotohtorin rakenneopas remontoijille,
korjaajille ja rakentajille sekä Kevät toi maalarin: Perinteinen ulkomaalaus tänään,
samoin niiden varhaisemmat versiot Talotohtori ja Kesällä töitä teki maalari.
Havainnolliset teokset vievät lukijan teoreettisen ja käytännön peruskorjauksen
ydinkysymyksiin ja tarjoavat runsaasti tietoa perinteisistä materiaaleista ja työtavoista.

Mainittujen lähdekirjojen suosittelun ohella tarjoamme tällä sivulla Fagerkullan
asukkaille kertyneitä käytännön tietoja ja taitoja oman talonsa korjaamisessa.

Oman kodin maalari
Jotain tulisijoiden (pönttöuunit) korjauksesta

Salosten ja Salojen talo maalattiin 1980-luvun alussa. Seuraava sukupolvi maalasi sen uudelleen 30 vuotta myöhemmin. Kunnostus tuli edulliseksi, kun se tehtiin omin voimin ja myös punamultamaali keitettiin itse. Matti Koivumäki ja Ritva-Leena Lehto.
Joidenkin talojen haurastuneet sementtikattotiilet on uusittu kooltaan ja väriltään alkuperäisiä muistuttavilla tuotteilla.

Oman kodin maalari

Vuosisatojen saatossa kestäviksi todetut menetelmät toimivat yhä tänäkin päivänä. Myrkyttömät maalit, jotka eivät sisällä kuin itse lisättyjä aineita, ovat turvallinen valinta, mutta niiden valmistamiseen vaaditaan kärsivällisyyttä ja eri materiaalien ymmärrystä. Se ei tarkoita, etteikö kuka tahansa pystyisi niitä valmistamaan tai käyttämään.

Pönttöuuni

Uunissa rätisee palava puu, uunin kylki hehkuu lämpöä. Se tuntuu mukavalta ja kotoisalta, ainakin aluksi. Maaliskuun lopulla, kun lämmityskausi alkaa hiljaa olla lopuillaan, tunne on jonkin verran laimeampi. Se on vuoden kiertoa ja yksi osa vanhassa asumista. Sitten onkin jo aika miettiä, mistä otetaan puut seuraavaa talvea varten.

Ilmaston lämpiäminen pakottaa meidät miettimään omia energiaan liittyviä valintoja. Puulämmitys lisää pienhiukkaspäästöjä, erityisesti jos uunissa poltetaan roskaa tai märkää puuta. Toisaalta, puu voidaan laskea on uusiutuvaksi energian lähteeksi, jos puuta käytetään vähemmän kuin mitä metsät uusiutuvat.

Talo Kuuselantie 19, Karkkila Fagerkulla, valmistunut kesällä 1990

Nelihenkinen perheemme päätyi rakentamaan Karkkilaan aika lailla sattumalta. Asuimme Helsingin Lauttasaaressa, mutta haaveilimme oman talon rakentamisesta. Etsimme tontteja pääkaupunkiseudulta, mutta tonttien laatu ja hintataso eivät sopineet suunnitelmiimme. Laajensimmekin etsintää kauemmas Helsingistä. Ajattelimme, että ratkaisu voisi olla myös pieni paikkakunta, jossa kaikki palvelut olisivat lähellä. Varjopuoleksi muodostuisi toki pitempi työmatka.