Kuva: Hannu Maalismaa

Talo Kuuselantie 19, Karkkila Fagerkulla, valmistunut kesällä 1990

Helsingistä Fagerkullaan

Nelihenkinen perheemme päätyi rakentamaan Karkkilaan aika lailla sattumalta. Asuimme Helsingin Lauttasaaressa, mutta haaveilimme oman talon rakentamisesta. Etsimme tontteja pääkaupunkiseudulta, mutta tonttien laatu ja hintataso eivät sopineet suunnitelmiimme. Laajensimmekin etsintää kauemmas Helsingistä. Ajattelimme, että ratkaisu voisi olla myös pieni paikkakunta, jossa kaikki palvelut olisivat lähellä. Varjopuoleksi muodostuisi toki pitempi työmatka.

Ajelimme Karkkilassa ja päädyimme Fagerkullan mäelle. Ihastuimme paikkaan ja vanhaan rakennusympäristöön sekä valtoimenaan kukkivaan valkovuokkomereen.  Kunnasta selvisi, että Fagerkullaan on kaavoitettu uusia rakennuspaikkoja ja tontteja on kaupan. Tonttikaupat tehtiin silloisen omistajan Kymmene Oy: n kanssa.

Talon suunnittelun lähtökohdat

Talon suunnittelu kesti vuoden ja suunnittelijana toimi arkkitehti Elli Maalismaa (SAFA). Hankkeemme oli ensimmäinen ”uusi” rakennus tälle mäelle. Kohta meidän jälkeemme alkoi Kuuselantien  paritalojen suunnittelu.  Hankkeiden arkkitehdit miettivät myös yhdessä tulevien talojen yhteen sopivaa arkkitehtuuria. 

Suunnittelun lähtökohdat löytyivät pitkälti vanhasta Högforsin  rakennuskannasta. Talomme ei tarvitsisi olla kopio vanhoista taloista, mutta sen tulisi sopia mahdollisimman hyvin olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Myös laadittu suojelukaava asetti reunaehtoja suunnittelulle.

Hankkeessamme pidettiin mm. seuraavia lähtökohtia mielessä:

  • Rakennuksen tulee sopia yhteen olemassa olevien talojen kanssa
  • Kaavan määräysten perusteella väriksi valittiin punamultamaali
  • Puuverhoilu, pystyrimalaudoitus
  • Kateaineena tiilikatto
  • Ei isoja lasipintoja
  • Tonttia ei rajata aidoilla
  • Ikkunat asennetaan seinän ulkopinnan tasoon
  • Ohuet räystäät
  • Rossipohja
  • Maaston muoto säilytetään luonnonmukaisena
  • Vanha puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan
  • Piharakennuksesta konstailematon (jottei vie huomiota päärakennukselta)
  • Sidonta uuteen aikaan aukotuksilla alas asti ja värimaailmalla ovissa ja ikkunoissa

 

Rakentamisratkaisut

Rakentamien kesti noin puolitoista vuotta.  Rakentaminen tehtiin ns. pitkästä puutavarasta. Itse tekemisen aste onkin korkea, jonka osaltaan mahdollisti isännän rakennusinsinöörin koulutus. Puutavara kaadettin omasta metsästä ja rahdattiin Oulun seudulta Karkkilaan. Ikkunat teetettiin mittatilaustyönä pienellä puusepänverstaalla. Perustus on betonista valettu pilari-palkki rakenne. Rakennuksessa on puurunko ja kattoristikoita ei ole käytetty. Lattiat ovat lankkua ja katto paneelilautaa.

Talo on näköisemme ja olemme olleet siihen tyytyväisiä. Viihdymme talossa ja Fagerkullan vehreässä, kylämäisessä ympäristössä. Ja vaikka jälkikasvu on jo lentänyt pesästä, me nautimme edelleen omannäköisestä talostamme.

Rakentamisen aikaisia kuvia vuoden 1989 kesältä

Isä ja poika miettivät muottiratkaisuja, Kuva: Päivi Maalismaa
Mitä isä edellä, sitä poika Joonas perässä omilla piirustuksillaan. Kuva: Päivi Maalismaa
Runkoa syntyy ”pitkästä puutavarasta”. Kuva: Päivi Maalismaa

Talo Kuuselantie 19, Karkkila Fagerkulla, valmistunut kesällä 1990

Nelihenkinen perheemme päätyi rakentamaan Karkkilaan aika lailla sattumalta. Asuimme Helsingin Lauttasaaressa, mutta haaveilimme oman talon rakentamisesta. Etsimme tontteja pääkaupunkiseudulta, mutta tonttien laatu ja hintataso eivät sopineet suunnitelmiimme. Laajensimmekin etsintää kauemmas Helsingistä. Ajattelimme, että ratkaisu voisi olla myös pieni paikkakunta, jossa kaikki palvelut olisivat lähellä. Varjopuoleksi muodostuisi toki pitempi työmatka.

Purku-uhka ja suojelu

Elintason noustessa Fagerkulla jäi sivuun kehityksestä. Jälleenrakennuskauden lopussa
enää juuri kukaan Högforsin tehtaan puolestatoistatuhannesta työntekijästä ei halunnut
asua mukavuuksia vailla olevissa tyyppitaloissa usean muun perhekunnan kanssa.
Tuotannon vauhdittuessa 1960-luvulla tehdas alkoikin käyttää Fagerkullan tyhjeneviä
työväenasuntoja muualta tuotetun työvoiman läpikulkuasuntoina sekä kaupungin
sosiaalitoimen asuntoreservinä. Vakituisten asukkaiden puute nopeutti alueen
rapistumista.

Asemakaavan suojelumääräykset

Högforsin ruukki asuntoalueineen on luokiteltu valtioneuvoston hyväksymässä
museoviraston inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi
kulttuuriympäristöksi. RKY-päätöksessään valtioneuvosto edellyttää, että
”valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot,
kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien
suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa”.