Talo Kuuselantie 19, Karkkila Fagerkulla, valmistunut kesällä 1990

Helsingistä Fagerkullaan

Nelihenkinen perheemme päätyi rakentamaan Karkkilaan aika lailla sattumalta. Asuimme Helsingin Lauttasaaressa, mutta haaveilimme oman talon rakentamisesta. Etsimme tontteja pääkaupunkiseudulta, mutta tonttien laatu ja hintataso eivät sopineet suunnitelmiimme. Laajensimmekin etsintää kauemmas Helsingistä. Ajattelimme, että ratkaisu voisi olla myös pieni paikkakunta, jossa kaikki palvelut olisivat lähellä. Varjopuoleksi muodostuisi toki pitempi työmatka.

Ajelimme Karkkilassa ja päädyimme Fagerkullan mäelle. Ihastuimme paikkaan ja vanhaan rakennusympäristöön sekä valtoimenaan kukkivaan valkovuokkomereen. Kunnasta selvisi, että Fagerkullaan on kaavoitettu uusia rakennuspaikkoja ja tontteja on kaupan. Tonttikaupat tehtiin silloisen omistajan Kymmene Oy: n kanssa.

Talon suunnittelun lähtökohdat

Talon suunnittelu kesti vuoden ja suunnittelijana toimi arkkitehti Elli Maalismaa (SAFA). Hankkeemme oli ensimmäinen ”uusi” rakennus tälle mäelle. Kohta meidän jälkeemme alkoi Kuuselantien paritalojen suunnittelu. Hankkeiden arkkitehdit miettivät myös yhdessä tulevien talojen yhteen sopivaa arkkitehtuuria.

Suunnittelun lähtökohdat löytyivät pitkälti vanhasta Högforsin rakennuskannasta. Talomme ei tarvitsisi olla kopio vanhoista taloista, mutta sen tulisi sopia mahdollisimman hyvin olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Myös laadittu suojelukaava asetti reunaehtoja suunnittelulle.

Hankkeessamme pidettiin mm. seuraavia lähtökohtia mielessä:

Rakennuksen tulee sopia yhteen olemassa olevien talojen kanssa
Kaavan määräysten perusteella väriksi valittiin punamultamaali
Puuverhoilu, pystyrimalaudoitus
Kateaineena tiilikatto
Ei isoja lasipintoja
Tonttia ei rajata aidoilla
Ikkunat asennetaan seinän ulkopinnan tasoon
Ohuet räystäät
Rossipohja
Maaston muoto säilytetään luonnonmukaisena
Vanha puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan
Piharakennuksesta konstailematon (jottei vie huomiota päärakennukselta)
Sidonta uuteen aikaan aukotuksilla alas asti ja värimaailmalla ovissa ja ikkunoissa

Rakentamisratkaisut

Rakentamien kesti noin puolitoista vuotta. Rakentaminen tehtiin ns. pitkästä puutavarasta. Itse tekemisen aste onkin korkea, jonka osaltaan mahdollisti isännän rakennusinsinöörin koulutus. Puutavara kaadettin omasta metsästä ja rahdattiin Oulun seudulta Karkkilaan. Ikkunat teetettiin mittatilaustyönä pienellä puusepänverstaalla. Perustus on betonista valettu pilari-palkki rakenne. Rakennuksessa on puurunko ja kattoristikoita ei ole käytetty. Lattiat ovat lankkua ja katto paneelilautaa.

Talo on näköisemme ja olemme olleet siihen tyytyväisiä. Viihdymme talossa ja Fagerkullan vehreässä, kylämäisessä ympäristössä. Ja vaikka jälkikasvu on jo lentänyt pesästä, me nautimme edelleen omannäköisestä talostamme.

Rakentamisen aikaisia kuvia vuoden 1989 kesältä

Oman kodin maalari

Vuosisatojen saatossa kestäviksi todetut menetelmät toimivat yhä tänäkin päivänä. Myrkyttömät maalit, jotka eivät sisällä kuin itse lisättyjä aineita, ovat turvallinen valinta, mutta niiden valmistamiseen vaaditaan kärsivällisyyttä ja eri materiaalien ymmärrystä. Se ei tarkoita, etteikö kuka tahansa pystyisi niitä valmistamaan tai käyttämään.

Pönttöuuni

Uunissa rätisee palava puu, uunin kylki hehkuu lämpöä. Se tuntuu mukavalta ja kotoisalta, ainakin aluksi. Maaliskuun lopulla, kun lämmityskausi alkaa hiljaa olla lopuillaan, tunne on jonkin verran laimeampi. Se on vuoden kiertoa ja yksi osa vanhassa asumista. Sitten onkin jo aika miettiä, mistä otetaan puut seuraavaa talvea varten.

Ilmaston lämpiäminen pakottaa meidät miettimään omia energiaan liittyviä valintoja. Puulämmitys lisää pienhiukkaspäästöjä, erityisesti jos uunissa poltetaan roskaa tai märkää puuta. Toisaalta, puu voidaan laskea on uusiutuvaksi energian lähteeksi, jos puuta käytetään vähemmän kuin mitä metsät uusiutuvat.