Tyyppitalojen uudet omistajat tutkimassa vaihtoehtoisia korjaussuunnitelmia. Matti Koivumäki

Yhteisöllinen korjauskulttuuri

Fagerkullan 1981 perustettu asukasyhdistys on toimintansa alkuhetkistä alkaen
rohkaissut 1920-luvun tyyppitalojen omistajia korjaamaan talonsa vanhaa
kunnioittaen sekä säästämään korjaus- ja lainakuluissa. Ensimmäisinä toimintavuosinaan
yhdistys järjesti useita rakennussuojeluun perehdyttäviä koulutustilaisuuksia, joissa
tutustuttiin terveeseen rakentamiseen sekä perinteisten rakennusosien ja materiaalien
toimintaan. Lisäksi asukkaille jaettiin tietoiskuja ja mallipiirustuksia märkätilojen
rakentamisesta, ikkunoiden korjaamisesta, perinnevärein maalaamisesta jne..

Salosten perhe pieteetillä kunnostetussa kodissaan 1980-luvun alussa. Matti Koivumäki

Kustannuksia pyrittiin karsimaan myös yhteishankinnoilla, talkoilla ja omalla
työpanoksella. Uutta rakennussuojelulakia esittelevässä ympäristöministeriön kirjassa
vuodelta 1987 Rakennussuojelu, Tiedotus 1/87 on esitelty tästä konkreettinen esimerkki:

”Fagerkullassa on tehty kalliilla rahalla halpoja remontteja. Hirsitalon puolikas ostettiin
vuonna 1981 30 000 markalla. Noin 40 000 markan remontista suoriuduttiin pääasiassa
omin voimin. Yli 100 m2:n asunnon hinnaksi tuli noin 700 mk/m2. Taloon rakennettiin
kylpyhuone, keittiö uusittiin. Sähköt, vesijohdot ja viemäröinti uusittiin. Ulkoseinien
eristystä ja tiiviyttä parannettiin sisäpuolisin puukuitulevyin; myös ikkunat kunnostettiin
ja tiivistettiin. Vanhat uunit ja hellat säilytettiin sähkölämmityksen täydentäjinä. Kaikki
sisäpinnat maalattiin tai tapetoitiin. Ulkomaalaus tehtiin perinteisellä punamullalla ja
hitaasti kuivuvalla öljymaalilla. Asunnon nykyiset lämmityskustannukset ovat hieman yli
300 mk/kk. Syksyllã 1986 myytiin vastaavanlaisia korjaamattomia talonpuolikkaita
Haukkamäestä 120 000 markalla.”

Myös uudet pienet asukkaat osallistuivat innokkaasti kunnostustalkoisiin. Matti Koivumäki

Miljöön säilymisen kannalta oli onnekasta, että Fagerkullan alkuvaiheen asukkaiksi
valikoitui lapsiperheitä ja eläkeläisiä, joilla ei ollut tarvetta eikä varojakaan suuriin
elintasoremontteihin. Perinnetietoinen korjaamiskulttuuri on säilynyt Fagerkullassa
asukkaiden vaihtumisesta huolimatta. Nykyasukkaiden tyypillisimpiä korjaushankkeita
ovat haurastuneiden sementtitiilikatteiden uusiminen ja kylmien ullakkotilojen
muuttaminen asuinkäyttöön.

Fagerkullan suojelua ja asukastoimintaa on kuvattu lukuisissa julkaisuissa ja
lehtiartikkeleissa. Ne ovat osaltaan levittäneet ymmärrystä vanhojen
perinneympäristöjen kulttuurisesta merkittävyydestä, kestävyydestä ja
uudiskäyttöarvoista.

Oman kodin maalari

Vuosisatojen saatossa kestäviksi todetut menetelmät toimivat yhä tänäkin päivänä. Myrkyttömät maalit, jotka eivät sisällä kuin itse lisättyjä aineita, ovat turvallinen valinta, mutta niiden valmistamiseen vaaditaan kärsivällisyyttä ja eri materiaalien ymmärrystä. Se ei tarkoita, etteikö kuka tahansa pystyisi niitä valmistamaan tai käyttämään.

Pönttöuuni

Uunissa rätisee palava puu, uunin kylki hehkuu lämpöä. Se tuntuu mukavalta ja kotoisalta, ainakin aluksi. Maaliskuun lopulla, kun lämmityskausi alkaa hiljaa olla lopuillaan, tunne on jonkin verran laimeampi. Se on vuoden kiertoa ja yksi osa vanhassa asumista. Sitten onkin jo aika miettiä, mistä otetaan puut seuraavaa talvea varten.

Ilmaston lämpiäminen pakottaa meidät miettimään omia energiaan liittyviä valintoja. Puulämmitys lisää pienhiukkaspäästöjä, erityisesti jos uunissa poltetaan roskaa tai märkää puuta. Toisaalta, puu voidaan laskea on uusiutuvaksi energian lähteeksi, jos puuta käytetään vähemmän kuin mitä metsät uusiutuvat.

Talo Kuuselantie 19, Karkkila Fagerkulla, valmistunut kesällä 1990

Nelihenkinen perheemme päätyi rakentamaan Karkkilaan aika lailla sattumalta. Asuimme Helsingin Lauttasaaressa, mutta haaveilimme oman talon rakentamisesta. Etsimme tontteja pääkaupunkiseudulta, mutta tonttien laatu ja hintataso eivät sopineet suunnitelmiimme. Laajensimmekin etsintää kauemmas Helsingistä. Ajattelimme, että ratkaisu voisi olla myös pieni paikkakunta, jossa kaikki palvelut olisivat lähellä. Varjopuoleksi muodostuisi toki pitempi työmatka.