Fagerkullan työläiskylän tarina oli vähällä päättyä 1970-luvulla, jolloin sen rakennukset
päätettiin purkaa uudisrakentamisen tieltä. Valpas kansalaisliike onnistui kuitenkin
pelastamaan historiallisen asuntoalueen täystuholta. Lähes puolet rakennuksista
ehdittiin hävittää, mutta 1920-luvun hieno aluekokonaisuus saatiin säilytettyä
jälkipolville. Alue suojeltiin kahdella peräkkäisellä asemakaavalla. Rakennukset myytiin
asuinkäyttöön ja elämä palasi tyhjentyneeseen kylään.

1980-luvun alussa Fagerkullan talot ja pihat täyttyivät uusista ihmisistä, jotka ryhtyivät
kunnostamaan tyhjillään olleita taloja kodeiksi itselleen. Tämä pioneerijoukon
yhteistyönä syntynyt peruskorjauskulttuuri on luonut pohjan kylässä edelleen
vallitsevalle suojelutietoisuudelle. Kylän suojeluun ja peruskorjaukseen voi perehtyä
tarkemmin osiossa SÄILYTTÄMINEN & SUOJELU, RAKENTAMINEN.

Omien rakennusten kunnostus sekä kamppailu alueen infrastruktuurin rakentamisesta
leimasi asukkaiden ensimmäistä vuosikymmentä. Tämän ohessa järjestettiin monenlaista
toimintaa: ympäristötalkoita, asiantuntijakuulemisia, taidenäyttelyitä,
musiikkitapaamisia, omenankukka- ja muita juhlia, joista voi lukea lisää kohdasta
TAPAHTUMAT & HANKKEET.

Seuraavan vuosikymmenen hankkeita olivat tehdasalueen suojelu sekä tehdashalleissa
järjestetyt suuret kulttuuritapahtumat, joihin Fagerkullan asukkaat osallistuivat
aktiivisina toimijoina, usein myös aloitteentekijöinä.

Kylän oma asukasyhdistys perustettiin vuonna 1982 edistämään Fagerkullan suojelua ja
asukkaiden yhteistyötä. Lisätietoa kohdassa FAGERKULLAYHDISTYS.