Täydennysrakentaminen
Fagerkullan vuoden 1985 asemakaavassa on tarkat määräykset uudisrakentamisesta.
Määräyksillä halutaan varmistaa, että mahdolliset uudet talot eivät keskeisiltä
piirteiltään poikkea liiaksi alueen yleisestä kaupunkikuvasta ja että ne sijainniltaan
luontevasti täydentävät alueen vanhaa korttelirakennetta. Keskeisiä vaatimuksia ovat
rakennusten kapearunkoisuus, punatiilinen tai vastaava kiviaineksinen harja- tai taitekatto, pystyrimavuoraus sekä puna- tai keltamultaväritys kortteleittain yhtenevästi.
Kuisteja tai muita ulokkeita voi rakentaa vapaasti.
Hieno esimerkki kaavamääräysten ja rakennussuunnittelijoiden pyrkimysten
samansuuntaisuudesta ovat Kuuselantien kolme punamullan sävyyn maalattua taloa
museoalueen tuntumassa. Uudet talot liittyvät hahmoltaan ja muotokieleltään
luontevaksi osaksi alueen vanhaa puutaloperhettä, vaikka eivät mitenkään piilottele
moderniuttaan. Fagerkullaan suunnitteilla olevien uusien talousrakennusten soisi
jatkavan tätä perinnettä.
Asemakaavan uudisrakentamista koskevilla määräyksillä pyrittiin estämään vanhasta
rakennuskannasta täysin poikkeavien, matalien ja syvärunkoisten valmistaloratkaisujen
pääsy vanhoihin kortteleihin tai niiden välittömään läheisyyteen.
Tutustu asukkaan kokemuksiin talon rakentamisesta suojelualueelle.
Tutustu kaavamääräysten tueksi laadittuun opaslehtiseen
Tyyppitalojen ominaispiirteiden vaaliminen
Fagerkullan punamullan ja puutarhojen sävyttämän työläiskylän katseenvangitsijoita
ovat 1920-luvulla rakennetut tyyppitalot. Ryhdikkäät kuuden perheen työläisasumukset
ovat satavuotisen elinkaarensa aikana ehtineet palvella monien ikäpolvien ja perhekuntien
asuintarpeita ominaislaatuaan menettämättä. Ne muuttuivat kivuttomasti myös viihtyisiksi
nykykodeiksi 1980-luvun suojeluprosessin myötä.
Pihamaiden suojelu
1920-luvulla rakennettujen kortteleiden pihamaat ovat edelleen aitaamattomia,
jollaisiksi ne suunniteltiin lähes sata vuotta sitten. Asukkaiden yhteistyön ansiosta
vanhojen yhteispihojen avoin ilme on jäljellä siitä huolimatta, että ensimmäinen
asemakaava jakoi puutarhat ja talousrakennukset 2-4 tontin alueelle. Myös vuoden 1985
asemakaavassa suojeltu puutarhojen istutusjärjestys on säilynyt suhteellisen hyvin.
Korjaaminen ja rakentaminen
Fagerkullan yksityisomistukseen myytyjen talojen käytännön suojeluprosessi on
kertomus yhdessä oppimisesta. Sen seurauksena varsin kirjavasta
uudisasukasjoukosta kasvoi yhteisö, joka kykeni sopimaan yhteisistä linjauksista
käytännön suojeluratkaisuissa. Niistä tärkeimpiä oli julkisivujen maalaus perinteisellä
punamullalla, alkuperäisten ikkunoiden ja muiden julkisivuosien säilyttävä korjaus
sekä tarpeen vaatiessa ullakon vanhojen kattoikkunoiden hienovarainen
suurentaminen.