Talvinen Karjaanjoki ja koskikara. Heikki Valpola

Joki ja mäki

Högforsin tehdasaluetta halkova jokilaakso on vehreä luontokeidas, jossa viihtyvät
satakielet, mustarastaat, liito-oravat, kalat, jopa ravutkin. Joen Fagerkullan puoleista
rantapolkua reunustaa rehevä saniaiskasvusto ja vastapäisen vanhan emalilaitoksen
betonisokkelin juurella kukkivat villit, keltaiset iirikset. Talvisin paikalla voi seurata
koskikaran taidokasta sukeltelua, onpa saukkokin siellä joskus pistäytynyt.

Jokirannassa, vastapäätä Ala-Emalia sijainnut Fagerkullan sauna paloi 1966 ja pesutupa
purettiin samoihin aikoihin. Näistä työläiskylän palvelulaitoksista ei ole enää jälkiä
maisemassa, ei myöskään niiden yläpuolella sijanneiden pikkukellareiden rivistöstä.
Tänään vanha saunaranta, kuten koko joki siitä alas Pitkälänkoskelle on ulkoilijoiden ja
harrastelijakalastajien suosima retkikohde.

1900-luvun alkupuoliskolla lyhin reitti Fagerkullasta kaupungin keskustaan kulki Ala-
Emalin itäpäätyyn johtavan Tervasillan kautta. Pusulantien valmistuttua 1950-luvun alussa silta jätettiin rapistumaan ja lopulta purettiin huonokuntoisena. Karkkila-Högforsin työläismuseo kuunteli herkällä korvalla uusien fagerkullalaisten toiveita ja rakennutti paikalle vuonna 1993 uuden sillan vanhojen valokuvien mukaan. Tehdas lahjoitti hankkeeseen tarvitun puutavaran.

 

Fagerkullasta tehdasalueelle johtava Tervasilta 1930-luvulla. Fritjof Suomisen kotialbumi, Tiina Valpolan kokoelmat

Jokirannan ja Fagerkullan asuinkortteleiden välissä on vehreä rinnepuisto, jonka
luonnonvarainen kasvillisuus tarjoaa suotuisan elinympäristön monille eläimille.
Jokirantaan kuljetaan entistä saunapolkua pitkin. Myös alueen pohjoislaidassa oleva
Kuuselan mäki on säilynyt luonnonvaraisena. Sen rehevän kasvullisuuden joukosta löytyy
muun muassa pähkinäpensas. Tehtaan puutarhaneiti rakennutti 1930-luvulla mäen laelle
pienen hiekkakentän houkutellakseen lasten jalkapallo- ja ulkoleikkiharrastukset pois
pyykinkuivatusplaaneilta. Mäen maantien puoleisen laidan talossa, valaja Fabian
Heleniukselta vuokratussa huoneessa aloitti vuonna 1904 toimintansa tehtaan työläisten
perustama osuuskauppa, sittemmin paikkakunnan mahtivaikuttajaksi kasvanut
Osuusliike Tuki.

Jokirannan kadonnutta maisemaa - näkymä 1930-luvulta. Työläisten saunan lämmittäminen söi paljon halkoja. Rantapenkalla seisovan pyykinkiehutuspadan alapuolella näkyy pesutuvan laituri. Karkkilan ruukkimuseo
Saunaranta 1920-luvulla. Veden likaantuminen lopetti pyykin huuhtelun joessa. Tiina Valpolan kokoelmat

Kasviluettelo

Kasviluettelo Fagerkullaan sopivista ja sopeutuneista kasveista Perennat  Achillea ptarmica f. multiplex Koreakärsämö  Aconitum napellus Aitoukonhattu  Aconitum x cammarum Tarhaukonhattu  Aconitum x stoerkianum Kirjoukonhattu  Aconogonon alpinum

Puutarhat ja piha-alueet

1900-luvun alussa yleistynyt puutarhaviljely oli tärkeä elämänlaadun kohottaja Suomen
kaupungeissa ja muissa tiiviisti asutuissa yhdyskunnissa. Erityisesti sillä oli merkitystä
kaukana keskuksista sijaitsevissa, eristyneissä teollisuusyhdyskunnissa, jollainen
Högforsin ruukkikin oli. Osin 1910 perustetun Asuntoreformiyhdistyksen ansiosta
Suomessa tunnettiin hyvin teollisuuslaitosten yhteyteen syntyneet englantilaiset
malliyhteiskunnat ja puutarhakaupunkikokeilut, jotka tähtäsivät yleisen asumistason ja
elämänlaadun kohottamiseen. Yhdistys esitteli myös aktiivisesti suomalaisia
puutarhakaupunkisovelluksia näyttelyissään ja tiedotteissaan.

Väljä ja viihtyisä kylämaisema

Nykyasukkaat viihtyvät Fagerkullassa. 1920-luvulla rakennettu yhtenäinen
työväenasuntoalue edustaa aikakautensa parhaita suunnitteluperiaatteita.
Punamullattujen asuin- ja talousrakennusten säännöllinen rytmitys luo sekä viihtyisää
katukuvaa että suojaisia piha-alueita. Yhteispuutarhat omenapuineen ovat korttelien
viherkeitaita, joiden antimista alueen asukkaat ovat nauttineet lähes sadan vuoden ajan.
Myös yksityisomistukseen siirtyneet rakennukset ovat säilyttäneet hyvin
ominaispiirteensä.