Fagerkullankadun keväisiä kuoppia. Päällystämätön Karkkilan ensimmäinen katu soveltuu huonosti nykyisille liikennemäärille. Kuva: Jukka Järvinen

Fagerkullan liikennekysymys täyttää vuosia. Onko kaupungin asenne edelleen taantumuksellinen?

Fagerkullan alueen täyttäessä 2020-luvulla 100 vuotta, voidaan juhlistaa myös 40-vuotista hanketta, jolla on pyritty rauhoittamaan asuinalueen läpi kulkevaa työpaikkaliikennettä. 

Ensimmäinen dokumentoitu pyrkimys liikenteen vähentämiseen löytyy Fagerkullayhdistyksen Alkusoitto-lehdessä vuodelta 1982. Tuolloin uumoiltiin toiveikkaina asemakaavamuutoksen hiljentävän Fagerkullankadun. Sillä kaavamuutoksella tarkoitettiin Kuuselantien ja Härjänlähteentien rakentamista. Valitettavasti ongelma säilyi ja Kuuselantien varteen rakentaminen on tuonut ongelmasta osalliseksi uusia asukkaita. 

Alkusoiton ilmestymisen jälkeen Fagerkullaan ja lähialueelle on tehty myös useita kaavamuutoksia, joista yksikään ei ole liikennettä hiljentänyt. Aiheesta on järjestetty yhdistyksen tupailtoja, joissa  häiritsevästä liikenteestä on puhuttu suoraan. Kaavoittajat ovat olleet useammassa tilaisuudessa kutsuttuna. Asukkaat ovat tavanneet useampia kaupunginjohtajia, mutta mihinkään se ei ole vaikuttanut. 

Läpiajoliikenne Componenta käyttämälle Verälänsuoran pysäköintipaikalle on aiheuttaa useampia ongelmia. Päällystämättömän tien kunto on suurimman osan vuotta erittäin huono. Pihoille kantautuvaa pölyä ja melua vastaan läpikulkuteiden varrella asuvat ovat istuttaneet suojaksi pensaita, jotka eivät kuulu alueen avoimen luonteeseen. Alueella ajetaan reilusti kovempaa kuin nopeusrajoitus sallii. Liikenne ajoittuu iltapäivän lisäksi aamun varhaisiin tunteihin sekä myöhäisiltaan. 1920-luvulla rakennetut seinät ja ikkunat eivät merkittävästi ääntä eristä.

Tavoitteena alueelle sopiva katu

Peruskorjaus- ja puutarhahankkeessa visioitiin 2007 asuinalueen ja tiestön ennallistamista lähemmäs alkuperäistä ilmettä. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei läpiajoliikennettä saada vähennettyä.

Kaavoituspäällkkö Jari Mettälä kiteyttää ongelman ja sen ratkaisun yhteen kappaleeseen vuonna 2019 julkaistussa Verälänsuora 1:n asemakaavaselostuksessa. ”Fagerkullankatu on Karkkilan ensimmäinen katu, joka aikoinaan oli avoin puistomainen. Nykyinen vaahterapuukujanne on harventunut ja sen merkitys on muutenkin vähentynyt, kun tonttien reunoilla kasvaa runsaasti muuta puustoa ja pensastoa. Se on edelleen asuinalueen keskeinen kulkuväylä. Katua on vuosien saatossa levennetty ja korotettu. Tasauksen korottamisen, leventämisen ja avo-ojien myötä on väylän luonne muuttunut puistotiestä kylän halkaisevaksi maantieksi. Tien tasauksen laskeminen lähelle alkuperäistä tasoa, avo-ojien korvaaminen salaojilla ja pensaiden ja puuston raivaaminen muuttaisivat sen uudelleen puistokäytäväksi. Silloin se sopisi kokonaisuuteen paremmin osana rakennusten muodostamaa arvokasta kulttuuriympäristöä.” 

Mettälä esittää myös hyvän perustelun alueen tiestön huomioimiseen. ”Valtioneuvosto vahvisti 22.12.2009 Museoviraston laatiman tarkistetun inventoinnin valta-kunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana.” Tavoitteena tulisi olla ”ympäristön säilyttäminen ja turvaaminen sekä muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteen erityispiirteisiin”, jatkaa Mettälä.  

Nykytila ja ehdotettu korjaus. Nyt avo-ojat ja tien piennar ovat maantiemäisiä ja hankalasti hoidettavia sekä epäsuhdassa rakennusten kanssa. Tasauksen lasku ja salaojitus mahdollistavat nurmikentän ulottamisen puistotielle saakka, tien varsi on helpompaa hoitaa. Kuvapari julkaistu aiemmin Peruskorjaus- ja puutarhahankkeen ”Miljöön keskeiset piirteet” -selostuksessa. Piirrokset Hanna Hormia.

Liikenneturvallisuus

Kokonaisuudessaan kyse on keskellä kaupunkia sijaitsevasta tehtaasta ja asumisen ja yrittämisen tiivistymisestä sen ympärillä. Kaupungin tekninen johtaja Kari Setälä totesi vuonna 2019 vastauksessaan Fagerkullayhdistyksen tekemään kuntalaisaloitteeseen tehtaan liikenneverkon käyneen vanhaksi ja vaaralliseksi. Fagerkullan kadut ovat päällystämättömiä ja vailla kevyen liikenteen väyliä. Alueen tiestö on kuitenkin merkitty Haukkamäen koulun viralliseksi kulkuyhteydeksi keskustaan.

Kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpään maaliskuussa 2019 (aloite/5598) laatiman selvityksen mukaan Ala-Emalilla ja Valurinkadulla lastaustoiminnot ja liikenne Koskikiinteistöjen ja Ala-Emalin välillä on lisääntynyt. Alueella on kirjattu kaksi liikenneonnettomuutta, joissa Vuorenpään mukaan postiauto ja henkilöauto ovat törmänneet sekä trukin ja henkilöauton välinen toinen onnettomuus.

 Tämän selvitystyön jälkeen Ala-Emalilla on tapahtunut positiivisia muutoksia, jotka ovat tuoneet lisää yrittäjiä ja ulkopuolisia asiakkaita alueelle. 

Matkailun edistäminen

Tehtaan käytöstä pois jääneet rakennukset ovat saaneet uusia omistajia ja ne on korjattu käyttökuntoon. Tämä kehitys on otettu ilolla vastaan. Uudet toiminnot ovat osaltaan tehnyt kaupunkia entistä kiinnostavammaksi kohteeksi myös muualta tuleville.

Samaan aikaan lähiluontokohteisiin ollaan suunnittelemassa ja toteuttamassa uusia jalankulkureittejä. Nyt toteutettu Valurinkadulta Tehtaanhotellille johtava koskireitti on jo osoittautunut erittäin suosituksi ulkoilureitiksi. Patikkareitti Lemmoinvuorelle tulee kulkemaan Fagerkullan läpi.  Siitä kaavaillaan Koskireitin jatkoa ja tavoitteena on luoda reittiverkosto, jota pitkin pääsee helposti kohteesta toiseen. 

Nämä muutokset Högforsin tehdasalueen ympäristössä ovat piristäneet kaupunkia ja tuoneet kaivattua julkisuutta. Tämän positiivisen kierteen jatkuminen edellyttää kaupungilta kuitenkin toimia, joihin kuuluu tehtaan liikenteen järjestäminen uudelleen. Ja yhtenä osana sitä läpiajoliikenteen siirtäminen Fagerkullasta siihen sopimattomilta sorapäällysteisiltä pihateiltä. 

Fagerkullaa kelpaa aina tarvittaessa esitellä muualta tulevilla vieraille hienosti säilyneenä idyllinä. Rakennusten ja miljöön säilyminen on ennen kaikkea yksityisten asukkaiden ansiota. Kaupungin panostus miljöön ylläpitämiseen tai ennallistamiseen on kuitenkin olematonta.

Kun mitään ei tehdä, asukkaat maksaa

Vastauksessaan kultalaisaloitteeseen Kari Setälä toteaa Componentan olevan myötämielinen uusien tielinjausten tekoon, mutta ei ole valmis osallistumaan niiden kustannuksiin. Vaihtoehdoksi jää parkkipaikkojen uudelleenjärjestely, johon tehtaan omalla tontilla on varattu myös tilaa. Setälä visioi vastauksessa uuden ratkaisun tuottavan kaikkien näkökulmasta win-win-tilanteen.

Vuorenpään luonnos liikenneongelman ratkaisusta siirtää pysäköinti tehtaan omalle tontille ja toteuttaa Setälän vaatimuksen: liikenne siirtyy asfaltoiduille teille, kaupunki säästää tienpidossa ja Fagerkullan asukkaat ja miljöö hyötyy. Nyt kaivataan enää suunnitelman toteuttamista. Kaupungin palkkalistoilta ei enää taida löytyä ketään sitä tekemään. 

Vuonna 1982 Alkusoitto-lehdessä Pauli Salmi pohtii Fagerkullayhdistyksen aloitetta Fagerkullankadun muuttamisesta pihakaduksi. Salmen näkemys oli, että ”[k]aupungilla ei ole halua eikä kykyä tehdä päätöstä tässä yksinkertaisessa asiassa”. Samassa yhteydessä vaadittiin 30 kilometrin tuntinopeusrajoitusta Fagerkullankadulle. Kaupunginhallitus ei tuolloin vaivautunut vastaamaan vaatimukseen, mikä näytti tuolloin Salmen mukaan ”tylsältä ja taantumukselliselta”.

Liikennemerkki, joka kertoo 30 kilometrin nopeusrajoituksesta, on tien alkuun ilmestynyt, ja sen yhteyteen lisävaroitus ”Lapsia”. Valitettavasti se näyttää enemmänkin ehdotukselta kuin vaatimukselta hillitä ajonopeutta. Liikennemäärätkin ovat ainoastaan lisääntyneet. Pöydälle jäänyt ehdotus pihakaduksi muuttamisesta laskisi liikennenopeuden 20 kilometriin tunnissa. Se mahdollistaisi myös pysäköinnin tarkemman määrittelyn. Ja päätös pihakadusta tulisi tehdä koskien alueen koko tiestöä.   

Joulukuussa 2021 Fagerkullayhdistys teki huomautuksen kaupungille siitä, että kuntalaisaloitteen pohjalta aloitettu liikenneongelman ratkaisu on jäänyt puolitiehen, vaikka se tuli olla ratkaistu vuoden loppuun mennessä. Muistutus jätettiin kaupunginjohtajalle, kaupunkikehitysjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja valtuuston puheenjohtajalle. Kirjeeseen ei ole vastattu, eikä sitä ole missään käsitelty. Tämä näyttää valitettavasti kuin toisinnolta 40 vuoden takaisesta.  Alkusoitossa Pauli Salmi edellytti asukkailta lisää aktiivisuutta ja jatkotoimia. Niitä tarvitaan edelleen. 

Muutamia askelmerkkejä Fagerkullan liikenneasiassa (40 vuoden ajalta)

1982: Alkusoitto-lehden mukaan asukasyhdistys esitti Fagerkullankadun muuttamista

pihakaduksi. Tuolloin toivottiin rakenteilla olevien Kuuselantien sekä Härjänlähteentien

toivottiin rauhoittavan Fagerkullankadun.

1999: Fagerkullayhdistys järjestää Pakarilla keskusteluillan alueen liikenneongelmista. Paikalla oli myös kaupungin ja tehtaan edustajat.

Fagerkullayhdistys muistuttaa 24.10.1999 puheenjohtaja Lauri Hokkasen allekirjoittamassa kirjeessä Karkkilan kaupunkia keskustaajaman osayleiskaavasta, koskien Fagerkullaa.  ”Alueen liikennejärjestelyjen lähtökohtana tulee olla mahdollisimman vähäinen läpikulkuliikenne. Fagerkullayhdistyksen hallituksen mielestä yleiskaavassa tulee osoittaa tehtaan tarpeisiin uusi pysäköintialue ja muuttaa nykyinen parkkipaikka osaksi virkistys- ja puistoaluetta. Ennen tätä järjestelyä esitämme nykyisen Fagerkullan parkkipaikan liikenteen ohjaamista tehtaan raskaan liikenteen väylän kautta.”  

2006: Componentan tehtaan ympäristöluvan uusiminen. Ympäristölupaprosessin aikana tehtiin useita muistutuksia liikenteen melusta, pölystä, tärinästä ja ylinopeuksista.

2007: Osana yhdistyksen toteuttamaa Peruskorjaus- ja puutarhahanketta toteutettiin maisema-arkkitehti Marja Mikkolan selvitys ”Karkkilan Fagerkullan maisema. Maiseman arvot ja suositukset maiseman hoitamiseksi” sekä Hanna Hormian, Jukka Järvisen ja Timo Valkkaan liite B ”Miljöön keskeiset ominaispiirteet ja ehdotuksia Högforsin ruukin työväen asuinalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön säilyttämiseksi.” Niissä molemmissa esitetään suunnitelmia tiestön ja alueen yleisilmeen kohentamisesta.  

2007: Componentan tehdasalueen asemakaavoitus. Lauri Hokanen osallistui kaavoitusprosessiin alueen asukkaiden edustajana. Fagerkullan, Haukkamäen ja Vanhankylän asukkaiden yhteinen näkemys tehtaan liikenteestä on sen siirtäminen päällystetyille kaduille, joiden varrella on kevyenliikenteen väylät. Asemakaavassa 186 esitetään ratkaisu, jossa työpaikkaliikenne siirtyisi Härjänlähteentielle. Asemakaavassa määritellään myös riittävä määrä pysäköintitilaa tehtaan omalle tontille. Kaavan mukaista liikennejärjestelyä ei ole toteutettu.

2018: Fagerkullayhdistyksen kuntalaisaloite työpaikkaliikenteen siirtämisestä pois Fagerkullan alueelta. Allekirjoittajia 298. Riittävä määrä allekirjoituksia kerättiin kuukaudessa.

2019: Vastauksena kuntalaisaloitteeseen kaupunki päättää käynnistää liikennejärjestelyjen kehitystyön. Selvitystyön perusteella on tarkoitus toteuttaa tarvittava kaavamuutos. Vastauksessa esitetään myös Fagerkullankadun läpiajon kieltämistä, jota alueen asukkaat vastustavat, koska pelätään sen jäävän pysyväksi ratkaisuksi, joka ei ratkaise ongelmaa.

2020: Kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpää laatii yhdessä yhdyskuntatekniikan päällikön kanssa luonnoksen kahdesta ratkaisuvaihtoehdosta, joissa molemmissa Verälänsuoran pysäköintipaikka suljetaan. Vaihtoehdoissa pysäköintipaikat siirretään tehtaan omalle tontille Bremerintien ja Härjänlähteentien päähän.

2021: Liikenneongelman ratkaiseminen esitetään toteutettavaksi Kaavoituskatsaus ja kaavoitussuunnitelmassa 2021. Suunnitelmassa todetaan, että vaihtoehdon valinta ja toteutus edellyttävät yhteistyötä tehtaan kanssa.

Kesäkuussa kaavoituspäällikkö ilmoittaa irtisanoutumisesta. Työ jää luonnosvaiheeseen. Joulukuussa 2021 Fagerkullayhdistys muistutti kaupunkia siitä, että suunnitelman mukaan asia piti ratkaista kuluvan vuoden aikana. Liikenneasian ratkaisuesityksistä ei ole aloitettu tehtaan kanssa neuvotteluja. 

Kuntalaisaloite esittely.pdf

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 2021. Osa 1: Tavoitteet ja hankkeet. Karkkilan kaupunki.