Matti Koivumäki, Tiina Valpolan kokoelmat

Asemakaavan suojelumääräykset

Högforsin ruukki asuntoalueineen on luokiteltu valtioneuvoston hyväksymässä
museoviraston inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi
kulttuuriympäristöksi. RKY-päätöksessään valtioneuvosto edellyttää, että
”valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot,
kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien
suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa”.

Kaavoituksen ja lupamenettelyjen osalta edellytetään, että ”RKY-alueiden rakenne, kylä-
ja kaupunkikuva pyritään turvaamaan sekä säilyttämään alueilla jo olevia rakennuksia ja

ympäristöjä”. Tavoitteena on myös mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden
muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin.

Fagerkullan alueen suojelu on turvattu kaavoituksella.
Vuonna 1985 hyväksytyn, uusitun asemakaavan suojelutavoitteet ovat Fagerkullassa
toteutuneet kiitettävästi. Tähän on oleellisesti myötävaikuttanut asukkaiden innostus ja
yhteistoiminta. Ympäristön ja rakennusten tyylipiirteiden säilyttämistä ja perinteisiä
korjausmenetelmiä käsiteltiin aluksi epävirallisissa asukaskokouksissa, jotka toimivat
siemenenä asukasyhdistyksen perustamiselle vuonna 1981.
Vuoden 1985 asemakaava on edelleen voimassa pääosassa aluetta. Alla esitellään sen
tärkeimmän määräykset.

1920-luvun tyyppitaloalue pihoineen on asemakaavassa merkitty säilytettävien
kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden asuinrakennusten
korttelialueeksi (A1), jolla ei saa suorittaa kasvullisuutta tai alueen alkuperäistä
luonnetta turmelevia toimenpiteitä.

Määräyksen mukaan

  • korttelien alueella ei saa suorittaa kasvullisuutta tai alueen alkuperäistä luonnetta turmelevia toimenpiteitä.
  • korttelien sisäiset kulkutiet on säilytettävä ennallaan ja niitä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää tontin sisäisen liikenteeseen ja autopaikoitukseen. Muu osa tonttia on varustettava istutuksin alkuperäiseen tapaan.
  • Tontteja ei saa aidata eikä niille saa rakentaa muita katoksia tai lisärakennuksia kuin mitä asemakaavassa on osoitettu.
  • Tonteilla on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti, eikä yhden tontin piha-alueelle saa sijoittaa yli kahta autopaikkaa asuntoa kohti.

 

Alkuperäisessä asussaan säilyneet vanhat asuin- ja piharakennukset on merkitty
historiallisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen
rakennusaloina ja suojelumerkinnällä s.

Niitä koskevat seuraavat määräykset:

  • Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää.
  • Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
  • Milloin rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä tämän pyrkimyksen vastaisesti, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla.
  • Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden aukot sekä näiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilaiset ulokkeet, savupiiput ja vesikourut julkisivun väritys sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistäessä otetaan huomioon.
  • Asuinrakennuksen ullakolle saa sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa.

 

Muutoksia kokeneet vanhat rakennukset ja rakennelmat on merkitty historiallisen ja
kaupunkikuvaan sopeutuvan rakennuksen rakennusalana ja suojelumerkinnällä h.
Niitä koskevat seuraavat määräykset:

  • Rakennuksen säilyminen on suotavaa, mutta sen korvaaminen ympäristöön soveltuvalla ympäristöön sopeutuvalla uudisrakennuksella on mahdollista
  • Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvia.
  • Milloin tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus-, korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen tai muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla.

 

Vanhoihin kortteleihin osoitetut uudet talousrakennukset näkyvät merkittävään
miljöökokonaisuuteen rakennettavan talousrakennuksen rakennusalana (tr).
Niiltä edellytetään, että

  • hanke soveltuu katu-, kortteli- ja pihakokonaisuuteen eikä korttelialueen omaleimaisuutta tai kaupunkikuvaa turmella.
  •  rakennusten räystäs- ja julkisivukorkeus sekä kattokulman tulee olla sama kuin A1-kortteleissa.
  • rakennusten julkisivujäsentelyssä tulee noudattaa alueen vanhojen talousrakennusten tyyliä, eikä pitkää umpinaista seinäpintaa saa rakentaa kadun eikä naapuritontin puolelle.
  • julkisivujen tulee olla pystyrimoitettua puuta ja ne tulee maalata punamullan sävyyn.
  • ikkunat on varustettava puitejaoin.
  • kattomateriaalina tulee käyttää punaista tiiltä tai sitä muistuttavaa kiviaineksista kattomateriaalia.

 

Uudisrakentamisen sopeuttamiselle vanhaan ympäristöön on myös annettu selkeät
määräykset.

  • Ne löytyvät muiden kaavamääräysten kanssa täältä.
  • Fagerkullan koko asemakaava löytyy täältä.

 

Esimerkkejä ympäristöön sopeutuvasta uudisrakentamisesta löytyy kohdasta
Täydennysrakentaminen. 
Alueen suojelusta on lisätietoa kohdassa Purku-uhka ja Suojelu.

 

Oman kodin maalari

Vuosisatojen saatossa kestäviksi todetut menetelmät toimivat yhä tänäkin päivänä. Myrkyttömät maalit, jotka eivät sisällä kuin itse lisättyjä aineita, ovat turvallinen valinta, mutta niiden valmistamiseen vaaditaan kärsivällisyyttä ja eri materiaalien ymmärrystä. Se ei tarkoita, etteikö kuka tahansa pystyisi niitä valmistamaan tai käyttämään.

Pönttöuuni

Uunissa rätisee palava puu, uunin kylki hehkuu lämpöä. Se tuntuu mukavalta ja kotoisalta, ainakin aluksi. Maaliskuun lopulla, kun lämmityskausi alkaa hiljaa olla lopuillaan, tunne on jonkin verran laimeampi. Se on vuoden kiertoa ja yksi osa vanhassa asumista. Sitten onkin jo aika miettiä, mistä otetaan puut seuraavaa talvea varten.

Ilmaston lämpiäminen pakottaa meidät miettimään omia energiaan liittyviä valintoja. Puulämmitys lisää pienhiukkaspäästöjä, erityisesti jos uunissa poltetaan roskaa tai märkää puuta. Toisaalta, puu voidaan laskea on uusiutuvaksi energian lähteeksi, jos puuta käytetään vähemmän kuin mitä metsät uusiutuvat.

Talo Kuuselantie 19, Karkkila Fagerkulla, valmistunut kesällä 1990

Nelihenkinen perheemme päätyi rakentamaan Karkkilaan aika lailla sattumalta. Asuimme Helsingin Lauttasaaressa, mutta haaveilimme oman talon rakentamisesta. Etsimme tontteja pääkaupunkiseudulta, mutta tonttien laatu ja hintataso eivät sopineet suunnitelmiimme. Laajensimmekin etsintää kauemmas Helsingistä. Ajattelimme, että ratkaisu voisi olla myös pieni paikkakunta, jossa kaikki palvelut olisivat lähellä. Varjopuoleksi muodostuisi toki pitempi työmatka.